Juha Lindström

Juha Lindström, ehdokasnumero 39

  • Päätoimisena luottamusmies vuodesta 2015

  • Ammatillisten aineiden lehtori, opettajana vuodesta 2006

  • Insinööri 2007 (AMK)

  • Opistoupseeri 1990-2006 (ylil/evp)

  • Autonasentaja

  • Poliittisesti sitoutumaton

  • Kokemusta paikallis- alue ja valtakunnantason yhdistystoiminnasta

  • Kokemusta luottamusmiestehtävistä, erimielisyyksien selvittelystä neuvottelemalla, sopimuskierrosten valmistelusta, sekä uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä nyt jo kahden muutoksen osalta.

  • OAJ:n valtuustossa kaudet 2014-2018 ja 2018-2022  

  • Opetushallituksen OPH osaamisen ennakointifoorumin (OEF) jäsenyys.

”Työntekijöitä on arvostettava ja kohdeltava tasapuolisesti. Jokaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa. Työskentelyolosuhteet tulee olla kunnossa: Työskentelytila pitää olla fyysisesti ja henkisesti turvallinen!”

Työskentelen Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden ammatillisen opetuksen päätoimisena luottamusmiehenä. Aiemmin toimin myös neljä vuotta Turun sivistystoimialan JUKO:n varapääluottamusmiehenä ammatillisen opetuksen päätoimisen luottamusmiestehtävän lisäksi. Olen tottunut selvittelemään niin paikallisella, kuin valtakunnallisellakin tasolla sopimustulkintoja ja viemään opetusalan työolosuhteita kohti parempaa. Päätoimisena luottamusmiehenä olen näköalapaikalla ammatillisen opetuksen arkeen. Arvostan suuresti mahdollisuutta tehdä tätä työtä. Viimeisenä kahtena vuotena olen ollut AO:n hallituksen varajäsenenä ja OAJ:n koulutuspoliittisen toimikunnan varajäsenenä.

Ammatillinen opetus on merkittävä osa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja tärkein opetusalan toimija suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja työvoiman uudelleenkouluttautumisen kannalta. Olen kiitollinen eri luottamustehtävissäni avautuneista mahdollisuuksista puolustaa ja edistää ammatillista opetusta sen kaikilla tasoilla, mutta myös mahdollisuudesta tuoda esiin ja vaalia erinomaista suomalaista koulutusjärjestelmää. Yhtenä vakavana tehtävänä näen sen murenemisen pysäyttämisen.

Olen ollut kaksi kautta, kahdeksan vuotta, OAJ:n valtuuston jäsenenä. Minulla on edelleen vahva palo ammatillisen opetuksen asioiden edistämiseen joka tasolla, myös valtuutettuna. Olen ollut mukana vaikuttamassa ja todistamassa, miten kuluneina vaaltuustokausilla on ammatillisen opetuksen valtuutettujen työllä saavutettu merkittäviä tuloksia. Haluan jatkossakin antaa kaiken oman tietoni, osaamiseni, sekä asiantuntijaverkostoni OAJ:n ylimmän päättävän toimielimen käyttöön.

Valtuustoehdokkailla oli näissä vaaleissa mahdollisuus vastata OAJ:n valtuustovaalikoneen kysymyksiin ja perustella näkemyksiään lyhyesti. Vaalikone löytyy OAJ:n valtuustovaalisivuilta. Nostan tässä vielä esiin muutamia asioita, joita pidän erityisen tärkeinä.

  • Opettajien kokonaistyömäärän rajaaminen ja jäsenkunnan työllisyyden turvaaminen, ovat mielestäni keskeisimmät ammattijärjestön edunvalvonnan tehtävät. Niiden edistämisen ja toteuttamisen kautta toteutuvat niin työhyvinvoinnin, palkkaedunvalvonnan, kuin opetusalan vetovoimaisuuden tavoitteet. Jäsenkunnan työllisyyden turvaaminen pitää itsessään sisällään monia tärkeitä ja yksityiskohtaisempia kohtia. Eräs niistä on opettajan työn "valuminen" muille ammattiryhmille ja kovan rahan "reppufirmoille". Tämä on estettävä ennen kaikkea koulutuspoliittisella vaikuttamisella, mutta viime kädessä työmarkkinaedunvalvonnalla.

  • Työehtosopimusten kehittämisen lisäksi paikallista soveltamista on tuettava. Sopimusten noudattamisen seuranta ja epäkohtiin puuttuminen alkaa paikallistasolta, mutta päävastuu on keskustasolla. Sopimukset eivät saa "vuotaa".

  • Suomalainen koulutusjärjestelmä on arvokas ja säilyttämisen arvoinen kokonaisuus: Jokaisella oppijalla on oikeus kasvaa omaan potentiaaliinsa ja saada tarvitsemansa tukea kelpoisilta opettajilta. Tuen lisäksi kelpoisen opinto-ohjaajan antamaa opinto-ohjausta on lisättävä. Ammatillisessa koulutuksessa on säilytettävä ja kehitettävä ns. yleissivistävää (vrt. yhteiset tutkinnon osat) opetusta. Minussa sivistysihanne elää vahvana, enkä suinkaan näe sitä vanhanaikaisena tai vastakkaisena asiantuntijuuden, jatkuvan oppimisen, kulttuurisen pääoman tahi henkisen kasvun kanssa.

  • Kannatan OAJ:n jäsenyysehtojen laajentamista, mutta ennen sitä on kattavasti selvitettävä opetusalan moninaisten kelpoisuuksien vaikutukset ja miten ne ovat yksikäsitteisesti kirjattavissa uusiin sääntöihin. Esimerkiksi ammatillisen korkea-asteen, yliopisto-opetuksen ja vapaan sivistystyön osalta selvitettävää vielä on. Toinen selvitystä ja linjaamista edellyttävä asia on OAJ:n ko. uusille jäsenille tuottamien jäsenpalveluiden määrä ja laatu, sekä heiltä kannettava jäsenmaksu.

  • OAJ:n jäsenmaksusta päätettäessä tulee jatkossakin tarkastella mahdollisuuksia alentaa sitä. Tämä edellyttää OAJ:n toimintasuunnitelman ja talousarvion täsmäyttämistä OAJ:n jäsenmaksutuottoon. Valtakunnalliset, alue- ja paikallisyhdistykset, sekä opettajayhdistykset ovat yhdistyslain mukaisesti itsenäisiä yhdistyksiä ja voivat olla eri tavoin yhdistysten jäsenyhdistyksinä. Itsenäiset yhdistyksen päättävät itse jäsenyyksistään, tuottamastaan jäsenpalvelusta ja kantamastaan jäsenmaksusta henkilöjäsenille ja/tai jäsenyhdistyksilleen. Viimemainittu ei siten ole yhdistyslain mukaan OAJ:n valtuuston päätettävissä.

  • Kannatan opettajaksi opiskelijoiden (SOOL) vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä OAJ:n päätöksenteossa. On muistettava, että opettajaksi opiskelevien liitossa (SOOL) jäseninä olevat työllistyvät melkeinpä poikkeuksetta yleissivistäville koulutusaloille. Lisäksi asiasta on päätettävä oikeassa järjestyksessä, ei niin kuten syysvaltuustolle asia viimeksi tuotiin päätettäväksi.

  1. Keskusteltava ja päätettävä sääntömuutosten edellyttävän 3/4 äänienemmistöä (nyt 2/3, yhdistyslain perusolettama 3/4)

  2. Keskusteltava ja päätettävä asian vaikutuksesta valtuuston kokoon, sekä eri valtuustoryhmien kokoon ja siihen, syntyykö opiskelijoista uusi valtuustoryhmä vai integroidaanko heidät nykyisiin ryhmiin

  3. Keskusteltava ja päätettävä asian vaikutuksesta OAJ:n hallituksen kokoon ja paikkajakoon

  4. Keskusteltava ja päätettävä opiskelijavaltuutettujen valintamenettelystä ja kauden pituudesta valtuustossa, sekä hallituksessa

  5. Päätettävä opiskelijoiden äänioikeudesta

  • Valtuuston kokoa ei tule pienentää. OAJ:n järjestöyksikön ei tule enää käyttää tähän aiheeseen resursseja. OAJ:n valtuusto (ylin päättävä elin) on asiasta jo kahdesti lyhyen ajan sisällä päättänyt ja edellytän sitä kunnioitettavan. Mitään todellista ja pitävää perustetta tahi syytä ei pienentämiselle ole esitetty. OAJ:n tehtävät ovat paljon laajemmat, kuin mainittujen "vastaavan kokoisten ammattijärjestöjen". Lisäksi OAJ:n jäsenistö on jakautunut vertailtujen ammattijärjestöjen jäsenistöä laajemmin eri koulutusportaille ja tehtäviin yhteiskunnassamme. Pienentäminen on todellinen uhka ennen kaikkea opettajaryhmäkohtaiselle edustukselle. Ei ole esitetty tapaa alueellisen ja opettajaryhmäkohtaisen edustuksen turvaamiseksi valtuustoa pienennettäessä. Päin vastoin on esitetty, että valtuustoryhmiä lisättäisiin opettajaopiskelijoiden äänivallan myötä. Ammatillisen opetuksen valtuustoryhmä on taustoiltaan heterogeenisin ja ”uhanalaisin”. Valtuuston pienentäminen uhkaisi ammatillisen opetuksen äänen kuuluvuutta OAJ:n päättävässä elimessä. Tätä näkemystä ei ole kukaan pystynyt vääräksi osoittamaan.

Lopuksi opetuksen rahoituksesta. Ammatilliseen opetukseen vuonna 2017 kohdistetut rahoitusleikkaukset heikensivät rajulla lailla ammatillisen opetuksen henkilöstön työllisyyttä ja palkkoja. Vielä tänäänkin aikuisille ja maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten kilpailu on kovaa. Kilpailu näkyy myös työvoimapoliittisissa koulutuksissa. Niin sanottujen yksityisten ”reppufirmojen” kilpailuetu kelpoisuutta vailla olevia tai muutoin alipalkattuja opetushenkilöitä käyttämällä on asettanut asianmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja sopimuksia noudattavat koulutuksenjärjestäjät mahdottomaan tilanteeseen. Julkisilla varoilla ostettavia koulutuksia tulisi kilpailuttaa laadulliset tekijät huomioiden. Tämä on laajenevassa määrin koko opetusalaa koskeva ongelma, mutta erityisesti ammatillista opetusta. Ammatillisen opetuksen rahoitusjärjestelmää tulee kehittää niin, että silppurahoituksesta ja sen mukanaan tuomasta epävarmuudesta päästään eroon. Opetuksen rahoituksen, mukaan lukien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI), tulee olla ennakoitavaa ja sen tulee kattaa perustoiminta. Rahoitusjärjestelmien tulee tukea opetus- ja TKI-toiminnan pitkän aikavälin suunnitelmallista kehittämistä.