Markku Seppälä

Master of Culture and Arts, Design Business ja Muotoilun tutkimus
Lehtori, pääluottamusmies OAJ ry,
Turun ammattikorkeakoulu

Ehdokasnumero OAJ:n valtuustovaaleissa on 48.

 Luottamustehtävät:

• Pääluottamusmies OAJ ry,

• Ammatilliset opettajat ry:n hallituksen jäsen, OAO-piirin hallituksen varajäsen,

• OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistyksen 1. varapuheenjohtaja ja KOPO-toimikunnan puheenjohtaja,

• OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen hallituksen asiantuntijajäsen,

• Turun seudun ammatilliset opettajat ry:n hallituksen jäsen ja tiedottaja (tusao.fi).

• OKM:n Osaamisen ennakointifoorumin jäsen, Teknologiateollisuus ja -palvelut -ennakointiryhmä.

Pääluottamusmiehenä ja ammatillisena opettajana minulle on tärkeää opettajien työskentelyolosuhteiden ajanmukaisuus, sopimusten puolustaminen, henkilöstön tasapuolinen kohtelu sekä yhteistoiminnan edistäminen oppilaitoksissa.

Ammatillisten opettajien asemaa pitää vahvistaa niin ammatillisessa perusopetuksessa kuin myös ammatillisella korkea-asteella. Opettajalle kuuluu vaativasta asiantuntijatyöstään oikeudenmukainen korvaus. Ammattikorkeakoulujen vuosityöaika, 1600 h, on opettajien nykyisten työtehtävien kuormittavuuteen nähden liian korkea.

Tulen erityisesti kiinnittämään huomiota tulo- ja palkkapolitiikkaan sekä koulutuspolitiikkaan ja ammatillisen korkea-asteen erityiskysymyksiin.

Valtuustokauden tärkeimmät teemat ovat

• opetusalan työaikajärjestelmien kehittäminen,

• kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen kohdennettavien resurssien kasvattaminen,

• työmarkkinaedunvalvonta,

• koulutuspoliittisella edunvalvonnalla,

• työelämän laadun ja työsuojelun kehittäminen.

OAJ:n edunvalvonnan tärkeimmät tavoitteet ovat

Uusien opetusalan työaikajärjestelmien kehittäminen: Vuosityöaikaan liittyvät erityiskysymykset aiheuttavat edelleen kitkaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammattikorkeakouluissa opettajat tekevät eri opettajaryhmien pisintä työaikaa. 1600 h vuosityöaika on opettajien nykyisten tehtävien kuormittavuuteen nähden liian korkea. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi on ammattikorkeakoulujen opettajilla kaikkein opettajaryhmien huonommalla tasolla, tämä on todettu useissa eri valtakunnallisissa tutkimuksissa. Ammattikorkeakouluihin on nykyään mm. tekniikan aloille vaikea palkata opettajia. Palkkaus ei ole työn vaativuuden mukaisella tasolla.

Kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen kohdennettavien resurssien kasvattaminen. Oppilaitosten niukka valtionosuusrahoitus heijastuu kaikkeen oppilaitoksissa tapahtuvaan toimintaan. Opettajat joutuvat venymään mm. erilaisiin TKI- ja hanketöihin turvatakseen oppilaitoksen talouden ja tämä on suoraan pois opettajan perustehtävistä. Keskittyminen ulkopuolisen rahoituksen varassa oleviin TKI ja hanketöihin vaarantaa myös oppilaitosten lakisääteiset tehtävät.

OAJ:n toimintasuunnitelmassa mainituista ydintehtävistä kolme tärkeintä ovat

Työmarkkinaedunvalvonta on ammattiyhdistystoiminnan peruskivi. Työehtosopimusten pitää olla ajan tasalla niin tekstikysymyksissä kuin työstä maksettavien korvausten osalta. Osa työnantajajärjestöistä on aloittanut liikehdinnän, jonka tavoitteena on muuttaa suomalaista työsopimiskulttuuria. Suurin osa ammatillisista oppilaitoksista kuuluu omistajayhteisönsä kautta KT:n (Kunta- ja hyvinvointityönantajat). KT:n lakisääteisiin tehtäviin kuuluu käydä työmarkkinaneuvotteluja. Lähes kaikki korkeakoulut kuuluvat SIVISTA-työnantajiin ja tämän EK:n työnantajayhteisöön kuuluvan järjestön tavoitteet ovat enemmän liiketalouslähtöisiä, kun mitä oppilaitoskentässä on totuttu. OAJ:n tärkein tehtävä jatkossakin on turvata ajantasaiset ja kattavat työehtosopimukset koko opetuskentälle.

Koulutuspoliittisella edunvalvonnalla vaikutetaan siihen mihin ammatteihin me koulutamme meidän nuoriamme ja aikuisopiskelijoita, sekä minkälaisia oppilaitosmuotoja meillä jatkossa on. Ammatillisen perusasteen rakenteen muutokset ja työelämän mukaan ottaminen tutkinnon osien suorituspaikkoina on haastanut koko ammatillisen opetuksen kentän ja työelämän palautteesta on näkynyt kasvava huoli ammattitaidosta.

Ammattikorkeakoulujen toimipisteverkon kehittäminen, alakohtaisten tutkintokattojen asettaminen sekä tuloksellisuuden painottaminen valtio-osuus rahoituksessa oli edellisen vuosikymmenen suuria kipupisteitä. Samaan aikaan tapahtunut valtio-osuusrahoituksen tason leikkaaminen näkyy edelleen ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Monen ammattikorkeakoulun budjetin valtionosuudet ovat edelleen alhaisemmat kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2021 on korkeakouluille myönnetty uusia, alueellisestikin tärkeitä koulutusvastuita. Toiveena olisi tietysti ollut, että uudet koulutusvastuut olisivat kestävällä rahoituspohjalla.

Työelämän laadun ja työsuojelun kehittäminen. Opettajien työtehtävissä tapahtui suurin muutos vuosikymmeniin, kun Korona -viruksen pakottamana siirryttiin toteuttamaan etäopetusta. Muutos oli luonnollisesti vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan erilainen eri kouluasteilla. Ammattikorkeakouluissa koulutalot ja kampukset olivat ajoittain kokonaan suljettu, niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Tämä etäopetuksen vaihe tulee vaikuttamaan ja näkymään opettajien ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnissa vielä pitkään.

Moni opettaja tulee ottamaan etätyöskentelyn ja -opettamisen opit arkikäyttöön jatkossakin. Osa opettajista palaa kampuksille ja jatkaa opetustyötä kuten ennen koronaa.

Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta tämä harjoitus on tuonut esille monia ongelmakohtia. Etäopettaminen on hyvin vaativaa ja vaatii eri tavalla ennakkovalmistelua ja erilaista opetusmateriaalia, kun aikaisemmin. Työnantajan tuki tähän muutokseen on ollut vaihtelevaa ja osin riittämätöntä.

OAJ on panostanut vahvasti opetusalan ammattilaisten arvostuksen nostamiseen muun muassa julkisuudessa näkyneen arvostushankkeen kautta. Tämänkaltaiseen vaikuttamiseen tulisi panostaa vahvasti myös jatkossa

Arvostushanke on ollut erittäin tärkeä. Opettajan ammatti on tietysti kaikille tuttu ja monilla on siitä erilaisia mielikuvia. Arvostushankkeessa oli tärkeää tuoda näkyväksi opettajan ammatin erityispiirteet ja sen moninaisuus. On hyvä muistuttaa yleisöä myös meistä nuorten ja aikuisten kanssa työskentelevistä ammatillisista opettajista. Opettajia ovat kaikki korkeasti koulutetut ammattilaiset oppilaitosasteesta riippumatta.

OAJ:n nykyisen valtuuston asettama tavoite on nostaa kansainvälisen solidaarisuustyön (esim. opettajien oikeuksien kehittäminen kolmansissa maissa) osuus jäsenmaksuvaroista 0,7 prosenttiin

Suomalaiset opettajat ovat toimineen erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa vuosien ajan, myös ammatillisen koulutuksen osalta ja tämä on vain hyvä. Vanha sanonta kehoitta antamaan työkalut ja opettamaan maanviljelyä tai kalastamaan, ei pelkästään kertaluontoista avustamista.

Suomi on korkean verotuksen maa ja monesta länsimaasta tuttu hyväntekeväisyystyö ei oikein istu tähän järjestelmään. Kehitysapua jaetaan verorahoista ja valtion budjetista, käytetään OAJ:n jäsenmaksu varat suomalaisten opettajien hyväksi.

Olisin tarvittaessa valmis työtaistelutoimiin myös muiden jäsenryhmien puolesta

OAJ:n työehtosopimukset muodostavat yhden kokonaisuuden riippumatta siitä minkä työnantajajärjestön kanssa ne on sovittu. Sopimuksia kuuluu puolustaa yhtenä kokonaisuutena. On luonnollista, että opettajaryhmät katsovat asiaa kokonaisuutena, ei pelkästään oman sopimusalan neuvottelutuloksen pohjalta.

Kaikkien opettajan kelpoisuuden saaneiden pitäisi voida liittyä OAJ:n jäseneksi riippumatta työskentely- tai sopimusalastaan.

Ammatillisessa koulutuksessa ja erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa on erilaisia asiantuntijatehtäviä, joissa työskentelevillä on korkeakoulututkinto.  Nämä asiantuntijat eivät kuitenkaan ole opettajia, opetussuunnittelijoita tai esimiehiä. Omassa oppilaitoksessani ylempi korkeakoulututkinto on 80 % henkilökunnasta, varsinaisia opettajia on n. 55 %. Asiantuntijoiden osuus henkilöstöstä on kasvava, ja on tärkeää, että OAJ huomioi myös heidät ja tuo jäsenten edunvalvonnan piiriin.

Ammatilliset opettajat tulevat opettajiksi työelämän kautta ja heidän ammatti-identiteettinsä muodostuu työvuosien myöstä. Järjestäytyminen OAJ:n jo opettajauran alkuvaiheessa vahvistaa ja tukea tätä ammatinvaihdosta.

OAJ:n jäsenmaksu perustuu prosenttiosuuteen ja on keskimäärin noin 400 euroa /vuosi. Tulisiko jäsenmaksun olla jatkossakin prosenttiperusteinen vai kaikille sama kiinteä maksu?

OAJ:n jäsenmaksu on lähtökohtaisesti korkea. Uusia jäseniä rekrytoitaessa tämä jäsenmaksun suuruus muodostuu yhdeksi ongelmaksi. Ammatillisten opettajien kohdalla on usein järjestäydytty oman tausta-ammatin mukaisesti. Oman vanhan ammattialajärjestön jäsenmaksu voi olla esimerkiksi vuosimaksu, tai muuten huomattavasti edullinen. Uusilla opettajilla ei ole välttämättä omakohtaista kokemusta edunvalvonnan tärkeydestä eivätkä näin tiedosta järjestäytymisen etuja.

Opettajaryhmien sisällä voi olla suuret palkkaerot, joihin vaikuttavat mm. suoritetut tutkinnot ja pätevyydet sekä kouluaste, jossa toimii. Nuorien opettajien ja kokeneiden, kaikki palvelusvuosisidonnaiset palkanosat ansainneiden, palkoissa on myös merkittävä ero. Prosenttiosuuteen perustuva jäsenmaksu on tasapuolinen ja palkkatason kehittyessä työuran mukana myös vastuu kasvaa tässä suhteessa.

OAJ:n paikallisyhdistysten velvoitteista kaksi tärkeintä ovat

Koulutuspoliittinen sekä tulo- ja palkkapoliittinen edunvalvontatyö paikallistasolla: Paikallisyhdistyksen tärkein tehtävä on edustaa jäsenistöään paikallisissa neuvotteluissa tai ongelmatilanteissa. Neuvotteluoikeudet on usein delegoitu oppilaitoksessa toimiville luottamusmiehille. Paikallisyhdistykset ovat muodostuneet eri opettajaryhmien tarpeista ja lähtökohdista. Paikallisyhdistys voi olla pienen oppilaitoksen oma työnantajakohtainen paikallisyhdistys tai suuren kaupungin sisällä kaikki opettajat ja oppilaitosmuodot kokoava yhteenliittymä. Paikallisyhdistyksen jäsenmäärä ja resurssit voivat vaihdella suuresti. OAJ:n on tärkeää tukea tätä kentällä tapahtuvaa päivittäistä edunvalvontatyötä

Jäsenryhmien välisen yhteistyön edistäminen: Toimiva paikallinen jäsenryhmien välinen yhteistyö tukee parhaiten kaikkia OAJ:n jäseniä. Yhdessä saadaan toiminnalle sisältöä ja vaikuttavuutta. Myös edunvalvontatilanteissa on hyödyksi tuntea eri opettajaryhmien erityiskysymykset ja näkemykset niiden ratkaisuiksi.

OAJ:n jäsenyhdistysten taloudenpitoa ja toimintaa tulisi seurata ja arvioida nykyistä tarkemmin

Taloudenpitoa on luonnollisesti hyvä seurata ja ensiarvoisen tärkeää on, että OAJ järjestää koulutusta jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille säännöllisesti talouden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti uudet toimijat ja aktiivit pitää huomioida.

OAJ:n järjestörakenne on varsin haastava, eri opettajaryhmillä ja valtakunnallisilla yhdistyksillä on omat, historiastakin periytyvät, toimintatavat ja sopimukset. OAJ:n sisäisten rahavirtojen ymmärtäminen vaatii huolellista perehtymistä. Harva aktiivitoimija pystyy selvittämään, miten oma jäsenmaksuosuus muodostuu.

 Mielestäni OAJ:n valtuuston kokoa ei voi pienentää nykyisestä (150 jäsentä), pienentäminen vaarantaisi alueellisen ja opettajaryhmäkohtaisen edustuksen

OAJ kokoaa yhteen eri koulutusalojen ja -asteiden opettajat. Opettajaryhmät ovat jäsenmääriltään erikokoisia, riippuen mm. edustettavasta oppilaitosmuodosta. Koulutuspolitiikan tai edunvalvonnan näkökulmasta opettajaryhmän jäsenmäärä ei määritä esille nostettavien asioiden tärkeyttä. Esimerkiksi korkeakoulupolitiikka on valtakunnallisesti hyvinkin tärkeä vaikuttamisen kohde riippumatta edustettavien lehtoreiden määrästä.

Alueellisen ja opettajaryhmäkohtaisen edustuksen turvaaminen voi muodostua käytännössä haastavaksi, jos valtuuston kokoa pienennetä.

Pitäisikö Yksittäisten valtuuston jäsenten kokousäänestyksissä antamien äänten oltava julkista tietoa

Jokainen valtuutettu äänestää oman harkintansa mukaan. En usko, että päätöksenteko muuttuisi helpommaksi, jos olisi pelko että sitä voidaan ohjata julkisuuden kautta tai somessa painostamalla.

Pitäisikö Opettajaksi opiskelevilla (SOOL) olla äänivaltainen edustus OAJ:n valtuustossa ja hallituksessa

Opettajaksi opiskeleminen on välivaihe ja valmistautumista tulevaa opettajauraa varten. Päätösasiat valtuustossa eivät välttämättä kosketa opiskelijan nykyistä elämäntilannetta ja kannan muodostaminen voi näin olla haastavaa.

SOOL:n -jäsenistö on vahvasti painottunut yhteen opettajaryhmään eikä esimerkiksi edusta ammatillisia opettajia. Tämä vääristäisi valtuuston jäsenryhmien välistä tasapainoa vielä nykyisestä.

Kaksi Valtuutetulle tärkeintä tapaa pitää yhteyttä jäsenistöön

Osallistuminen yhdistysten tapahtumiin: Valtuutetun näkyminen jäsenistön keskuudessa on ensiarvoisen tärkeää. Valtuutetut ovat OAJ:n aktiivitoimijoita, joilla on usein taustalla kokemusta oman jäsenyhdistyksen, paikallisyhdistyksen sekä alueyhdistyksen työskentelystä. Vaikuttaminen suurelta osin tapahtuu olemassa olevat verkoston kautta.

Asioista kertominen oman yhdistyksen kanavissa: Vaikuttaminen ja asioiden eteenpäin vieminen ja tiedottaminen tapahtuu luontevasti oman verkoston ja ammattialan yhdistystoiminnan ja -toimijoiden kautta.

Mielestäni Tärkeimmät tulevalta OAJ:n puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet

Tulevan OAJ:n puheenjohtajan tulee olla taustaltaan opettaja, näin hän parhaiten osaa samaistua kentän tilanteisiin. Mielellään hänellä olisi kokemusta ja taustaa luottamusmiestoiminnasta sekä kokemusta valtakunnallisen tason neuvottelutoiminnasta. Jokainen johtaa omalla persoonallaan ja kun osaa hyödyntää olemassa olevaa verkostoa sekä rakentaa uusia pääsee pitkälle. Tärkeää on, että uusi puheenjohtaja on mukana luontevasti kaikkien opettajaryhmien toiminnassa. Puheenjohtajan karisma on hyvin tärkeä jo julkisen toiminnan näkökulmasta.